Puolenkuun Pelit

Miten suhtaudut läheisen kuolemaan/ kuolemaan ylipäätään? Herättääkö kuolema sinussa pelkoa tai kenties viehätystä? Mikä olisi paras/ pahin tapa kuolla? Mitä mieltä olet luonnonkatastrofien aiheuttamista ihmisten kuolemasta? Kuolivatko he turhaan? Entä kannattaako sodassa unohtaa kuolemanpelko, ja pitää isänmaata tärkeämpänä, kuin omaa henkeään?

Minun isäni kippasi 3 viikkoa sitten ikävällä tavalla. "Elämä on kuin juna ihmisiä jää pois elämän vaunuista jotku oman käden kautta. Ja meillä jokaisella on lippumme tiettyyn pisteeseen sitte on jäätävä pois." Tuota isäni ruukasi toistaa.

Edit: Eikö se olisi tylsää jos eläisit ikuisesti? Ihminen on tarkoitettu elämään tietyn aikaa, ja sitten kuolemaan. Niin se vaan on.

Ja minä kyllä voisin kuolla isänmaani puolesta jos sillä säästäisi muita henkiä ja saisi jotain aikaan, joka edes viittaisi parempaan, mutta tappamaan minusta ei ole.

Joka miehen unelma: kuolla 92 vuotiaana omaan sänkyynsä kun mustasukkainen vaimo yllättää sängystä 20-vuotiaan rakastajattaren kanssa .

Kuolema on se olennainen osa elämää joka tekee asioista tekemisen arvoisia. Itse masennuin pahasti rakkaimman sukulaiseni poismenosta mutta pääsin asian yli kun sain puhua asiasta.

Itse en pelkää niinkään kuolemista vaan sitä että kuolen niin että jokin jää kesken pahasti.

Kuolema on normaalia, mutta sitä osaa arvostaa myös elämää, kun on olemassa.

Se ärsyttää ihan vi**sti kun jotkut tekee kuolemasta tilastollista, kuten että Afrikassa kuolee 10 000 ihmistä päivittäin ja jotkut sanoo:"Hyvä että ne kuolee, ettei mailma täyty liian nopeasti ihmisitä"?

Tietysti jotkut ansaitsee kuolla, mutta minä en niistä kuitenkaa päätä, paitsi että mielestäni joku Jammu pitäisii hakata kuoliaaksi, mutta pitkään ajateltua se ei ole järkevää.

Mielestäni paras aihetta koskeva lausahdus tuli Tolkienilta:

"Many who live, deserve death. Many who die deserve to live. Can you give them that justice, young Frodo?"
- Gandalf

Sittenhän tuo napsahtaa, kun on napsahtaakseen. Omaa suhdettani kuolemaan moni voi pitää kyynisenä, mutta sitä nyt vaan sattuu. En sure kuolleiden puolesta, koska niiltähän ovat murheet loppuneet, vaan niitä, jotka jäävät elämään heidän jälkeensä kaipaamaan rakkaitaan. Läheisen poismeno sattuu, mutta kuolema on vain yksi tapa menettää joku rakkaistaan - ikävä sitä tulee kumminkin.

Omasta puolestani en ajatellut pitää kiirettä, mutta toisaalta olen joutunut käsittelemään oman kuolevaisuuteni jopa siihen pisteeseen asti, että olen kertaalleen tehnyt testamentin. Pari kertaa on myös tullut testattua kovuutta auton etupuskurin kanssa, ja kummallakin kerralla on puskuri jäänyt kakkoseksi.

Kenelles thunderhawkin suuntasit?

Enoni testasi tuota kupla volkkarin, päänsä ja saunan seinän kanssa.
tulokset:
1. Enoni pää
2. Kupla volkkari
3. Saunan seinä

Enolle ei käynyt kuinkaan volkkari meni rusetille ja saunan seinästä tuli lastua. Liekkö joku hullu päähän pisto. Perusteluna koko kokeelle hän sanoi, että jaluaa kokea kaiken ennen kuolemaansa.

Kummaa porukkaa puhuu vaan kuolemasta.

Kuolema on just möyhee, vaan sellenen mustaan pukeutuva jätkä, jolla on verinen kirves. Tai sitten se on Joe Black(Brad Pitt) siitä leffasta.

viikate se olla pitää eikä mikään kirves. eihän se nyt sovi että elonkorjaajalla on kirves. douh!

Sanon ton kun puhutaan afrikassa kuoleista ihmisistä, minulle nauretaan.

Sinä sanot, kukaa ei naura.

Minulta puuttuu karisma.

Totta, ei se kirves maailman hienostunein ase ole.

Niin. Se on The Grim Reaper alkup. englanninkieliseltä nimeltään.

no nyt täällä opetetaan jo enklantia. sitten on tietty Harvester of souls

Tears they flow but why am I crying
After all I am not afraid of dying
Don’t believe that there is never an end

When you know that your time is close at hand
Maybe then you’ll begin to understand
Life down there is just a strange illusion.